Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Jemina Staalo: Veden vuosi lastuja - Circle of the Year essays & even more shorter stories.

 

              Afrodite ja Daniel Craig

 
Daniel Craigin tähdittämä Casino Royale ( 2006 ) oli tulvillaan vesielementtiä, kun taas Quantum of Solace ( 2008 ) oli silkkaa maaelementtiä kuivine aavikkoineen. Casino Royalen tärkeimmässä kohtauksessa olemme upean, puhtaan, tyrskyävän meren rannalla - ja uusin James Bond nousee aalloista... Hyvin rauhallisissa turkooseissa boxerimallisissa uimahousissaan - totaalisen kimmoisana ja traagisena... Tästä minulla ei ole tulopoliittisista ja tekijänoikeudellisista syistä lainkaan visuaalista materiaalia, mutta tätä kohtausta on miksattu Youtubeen runsaan laisesti. Ei muuta ko nauttimaan pöydän antimista!
         Vihdoinkin 2000-luvun Bondeissa on meille feministeille ensiksikin subjektiivista silmänruokaa - vakavan ja rujon karismaattisen Craigin myötä, ja naispuolisia toimintatähtiä on onneksi alkanut vilistä myös tässä genressä. Enää ei kommarikimma vaihda takkia ja leiriä agentti 007:n nähdessään, eivätkä lesbot muutu heteroiksi, vaan olemme lähellä realismia - tämä Bond ei välitä, onko hänen martininsa ravistettua vai sekoitettua...
             Tomb Raider elokuvat tuntuvat olevan ponnahduslautoina uudehkoille miespuolisille tulokkaille kuten Gerry Butler ( Oooperan kummitus, Dracula 2000, 300 ) ja mainittu Daniel Craig, joka kinnitti totaalisena huomion juuri vesikohtauksessa - vesi tuntuu olevan hänen elementtinsä...   

     Alasti öisessä sateessa tanssivat naiset ovat tuttuja lempikirjoistaní

ja -elokuvistani kuten teoksesta Linnanneidon lokirja, jota J. K. Rowlins mainosti maailman parhaimmaksi kirjaksi, eikä kovin kaukana arvioissaan ollutkaan...

 

                                                  Afrodite

Myös erinomaisen viihdyttävässä ja hilpeässä musikaalissa Mamma Mia ( 2007 ) on Afroditellä tärkeä merkitys - maa tärisee, ja kliimaksissa vesi pulppuaa läpi harmaimman kivenkin - Afrodite hyväksyy häät.... Varsinaisena teatterimusikaalina Mamma Mia ei koskaan kiinnostanut minua, vaikka olen Oopperan kummitukset, Cabareet ja The Producerit kolunnutkin... Ja ABBA kuuluu olennaisena osana menneisyyteen - ja nykypäivään. Kreikan sinisen puhtaan meren lahden poukamissa kuvattu elokuva ei ole pelkkää hömpän pömppää, vaan kuten ABBAn teksteissäkin - voimme olla lähellä kreikkalaista tragediaa.    

 

                   Lisää Afroditesta ja Areksesta

Xena viljelee legendoja ja miekaniskuja, ja hän on haluamattaan triangelidraamassa toisaalta epäluotettavan machosonnin sodan jumala Areksen kanssa [ joka nostelee myös rakkauden jumalattaren Afroditen helmoja ], toisaalta haluaisi säilyttää vapautensa ja riippumattomuutensa. Xenan ja luotettavan aisaparinsa [ = amerikaksi sidekick ] Gabriellen tyttöjen välinen ystävyys kiinnostaa määrittelijöitä, mm netissä osoitteessa Xenaversum, ja mikseipä viralliset kotisivutkin. Xenan subtekstin seuraaminen nettikeskusteluissa on maukasta hupia, koska sarjassa on jätetty tarkoituksella [riippuen vähän eri tuotantokausien politiikasta ja yleisön mielipiteistä, toivoista ja peloista ] avoimeksi, millaista heidän välinen rakkautensa on. Netissä voi lukea Xena-esseitä tyyliin "Pop-kulttuuri ikoni 90-luvun malliin". Surullista luettavaa on fanien reaktiot kun soturiprinsessa kuolee viimeisessä jaksossa. Xena kuolee kuten on elänytkin - kunniallisena soturina. Ja vaikka Gabriellella olisi mahdollisuus tuoda Xena takaisin elämään [ shelleyläisittäin, poelaisittan, lovecraftlaisittain, kinglaisittain ] hän ei tätä, vaan koska Xena valitsi luonnollisen kuoleman, hän haluaa kunnioittaa Xenan toivetta.

 

Vaikka välillä eräässä aiemmassa jaksossa väläytetään parodiana idyllistä perheyhteisöä jossa Xena, Ares ja Gabrielle asuvat yhdessä amerikkalaisina heinähattuina maalla pikku pikku majassa, se on monikerroksinen kohta räjähtävä ruutitynnyri. Toisaalta on Xenan ja Areksen problemaattinen, mutta sitäkin erottisempi ON/OFF viha-rakkaus-suhde, ja toisaalta Xenan ja Gabriellen ystävyys-rakkaus-suhde, ja toisaalta Areksen [ mahdollinen ] himo?-suhde Gabrielleen ja ensimmäiseen naapurin flikkaan joka paikalle erehtyy kihertelemään.

 

Koska tämä sarja olin alunperin Sam Raimin [ mm Evil Deadin ohjannut jumala, sittemmin Darkmanin luoja ja nykyisin Hämähäkkimiehen kakkos-osan uuteen uskoon elvyttäjä ] tuottamaa siihen oli vaikea suhtautua, mitä se oli, tai mitä sen pitäisi olla, kenelle se oli tehty, mitä siitä feministi saa irti jne. Loppujen lopuksi sarja antoi paljon...

 

= > Lue esimerkiksi kirjana julkaistu fanittamisen syntyjä tutkiva tutkimus: Kovala, Urpo & Saresma, Tuija: Kulttikirja. Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä. SKS: Jyväskylä 2003.

Siinä mm Xenan fanitusta käydään läpi.

 

Xena: Warrior Princess sarja alkoi meillä pyöriä MTV3:lla, sitten uusintana Sub tv:llä [ joka oli aluksi TV TV ]. Se oli Hercles sarjan "spinoffi" eli kylkiäinen => kun sarjassa vierailee tarpeeksi mahtava sivuhenkilö hänelle tehdään oma sarja [ kuten Angel sarja ponnahti Buffysta ] ja Xena vieraili sarjassa vuonna 1995, ja sai sitten - onneksi - oman sarjansa! Xenan tuottaja Liz Friedman on sanonutkin:

"Hercules is the hero we hope is out there.

                         Xena is the hero we hope is inside us."

Ensinnäkin siinä oli helppoja samaistumisen kohteita: vahvoja, upeita naisia ja miehiä, ja vaikka sarjan aikajana on venyvä antiikin Kreikassa, sekin lisää sen pop- ja post-modernia arvoja. Raimin luotsaama siinä oli komediallisena hahmona mm pelkuri ja kömpelö, mutta hyväsydäminen soturi Jokseri [ jota näytteli tietysti sopivan tollo unisilmä Ted Raimi ] ja varkaiden kuningas Autolycus [ jota näytteli tietysti Bruce Campbell, tuo Evild Deadin sankari, joka oli myös The Adventures of Brisco County Jr näpsäkän, postmodernin lännen sarjan sankari, sekä Darkmanin loppusekunneilla Darkmanin valitsema ihmiskasvo piiloutuessaan ihmisjoukkoon ].

 

Ennen kaikkea Xena on päähenkilönsä - Lucy Lawless - paketti, jossa nainen on väkevä soturi, pätevä taistelu-strategioitsija, hänen pitää lopettaa sotia, joskus aloittaa niitä, että suurempi paha kukistuisi, synnyttää lapsia, olla äiti, olla parantaja, olla naamioitunut milloin haaremiorjaksi, milloin miksikin, olla rakastunut - hänellä on monta virkaa! Itse ajattelen hänen oleva osittain oikean elämän soturikuningatar Boudiccan kaunis jatkumo vaikka tuotantopuolelta Rob Tapert etsi hahmoa idästä, Hong Kongin taistelulajeja taitavista nyky-amatsoneista. Boudicca pani hanttiin mm itsensä Julius Caesarin joukkojen edessä - ja surmaten joukkoineen yli 70 000 caesarin palvelijaa roomalaista! Mutta jottei näissä tarinoissa pelkästään naiset ole pelkästään hyviä, kuten toveri ja Xenan tarinoiden kirjoittaja sarjassa alati uskollinen Gabrielle josta tulee myös amatsonien johtaja ajan kanssa, niin esitellään lisää naisia: "Xenan arkkivihollinen" vimmaisan psyko naissoturi Callisto, ja paha shamaani Alti. Ja monet monet muut. Absurdimmillaan oli jakso jossa tehtiin dokumenttia Xenasta, jossa ei nyt ihan jerryspringer -mainen, mutta silti pseudoälykkörillinen toimittaja [joka hämmästyttävän paljon muistutti Herculesin aisaparia ] utkasi Xenan ja Gabriellen suhteesta, ja Xena juuri kumartui vastaamaan, kun studion tv-kamerat alkoivat vetää häikkää, emmekä siis saaneet vastausta. Studioon oli traijattu myös jumala Odin, jolta myös kysyttiin minkälainen henkilö Xena on.. Myös nykyaikaan hypättiin jaksossa jossa fanit kloonasivat, siis herättivät henkiin Xenan ja Gabriellen.

  

 

Sivulatauksia: 1643

 

 

 

Kautta rantojen ja vuosituhanten on miesten partavesimainoksissa pärskinyt puhdas vesi, joka noryy pyykkilautavatsoilla.... Uusin tälläinen Armanin tyylikäs mainos hidastettuine kuvineen pyörii tv:ssä par aikaa. Myös Philipsin uusin partakonemainos on sinisen, mutta myös hopeansävyinen - siinä naiskyborgi hivelee ihmismiehen jämerää leukaperää - sateen tihkuessa.... Olemmeko liukumassa yksioikoiseen minimalismiin? 2000-luvun mainoksessa uusi tuttavuus Adrian Grenier mainostaa JC-vaatefirmaa: olemme rennoissa juhlissa jossa soi Sladen takuuvarma Mama weer all crazee now, ja vahingossa Adrian tönäisee naikkosta, ja hups - drinkki kastelee kiihtyneen naisen lempifarkut. Pörröpää lupaa pestä naisen farkut saaden aikaan naisten massahysterian, joissa farkkuja riisutaan....

 

 

Jemina Staalo: Veden vuosi lastuja - Circle of the Year essays & even more shorter stories.


©2017 Jemina Staalo: Veden vuosi näyttely - suntuubi.com