Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 Jemina Staalo: Veden vuosi lastuja - Circle of the Year essays & even more shorter stories:  Dark Water - The Modern Japanese Horror:

                                   Tummat vedet

    Moderni kauhu tulee Japanista, mustista hiuksista ja vedestä

Hideo Nakatan kiinnostava ja oikeasti pelottava kauhuelokuva Dark Water ( 2002 ) on esimerkki japanilaisesta kauhusta, jota ammennetaan veden pelosta. Katossa oleva tavanomainen kosteusvaurio saa toki kauhua aikaan kotimaisessa epävirallisessa taloyhtiökokouksessa, mutta tässä filmissä se saa eri mittakaavat.

Hideo Nakata: Dark Water ( Honogurai mizu no soko kara, 2002 )The Ring Two (2005),  Ringu 2 ( 1999 ), ja tietysti se alkuperäinen Ringu ( 1998 ). Kohtalon ironiaa - sain käsiini Ringun juuri videokasettina... Ringussa kaivo on yksinkertainen kauhunlähde. Miksi japanilainen moderni kauhu tuntuu niin tuoreelta ja pelottavalta?

                            Mutta on sitä ennenkin osattu pelätä..

Ennen vanhaan pelotettiin ettei kakarat saa juosta veteen - silloin Näkki vie valtakuntaansa. Tappajahai pelotti pienemmässäkin järvessä.

                           Katastrofielokuvat ja -sarjat sopivat merenkäyntiin, tai pelkoon siitä, mitä jos koko kaupunki hukkuu veden alle ( A.I., Lontoo tulvii ); veden pelkoa on osattu käsitellä draamafilmeissä kiinnostavasti - kuten teoksessa The Truman Show.

    Vesi voi olla myös yllättävä elementti kuten elokuvan Tervetuloa Mister Chance ( Being There, 1979 ) loppu, jossa puutarhurin sateenvarjo uppoaa lampeen, jossa hän tyynesti kävelee... Ketä tässä manipuloidaan??

 

 

                                 Onko kauhu siirtynyt irvistelemään

 

               vain taskupuhelimien taustakuviin pimeässä hohtavina pääkalloina?

 

                 Donitsipuodin oranssipäällysteisiin paakkelseihin kekrin aikaan?

 

    Saammeko tarpeeksi kauhua & eksploitaatiota uutisista ja ajankohtaisohjelmista?

 

 

 

Mitä on enää tarjottavana 1990-luvun realististen sarjamurhaajien ja 2000-luvun japanilaisen utuisen tuonpuoleisen kauhun (mm. Ringu, Dark Water ) [amerikka]laistamisen jälkeen?

 

Kalevala? Kansansadut? Dokumentit vanhainkodista?

 

Kun taas 90-luvulla kukoisti kammottavat hää-elokuvat, ja perhearvot olivat niin korkealla kunniassa että harva niitä saavutti. Romanttinen komedia alkoi olla kukoistavin viihdyttämisen muoto vuosituhanteen vaihteessa. Toisaalta kauhuelokuvista, ainakin amerikkalaisista tuli valtavirtaa, varsinkin kun ne kopioivat esimerkiksi pelottavia japanilaisia tai vastaavia elokuvia 2000-luvulla kuten The Ring. Joista amerikkalaiset tekivät hyvin vesitetyn version.

      

Toisaalta alkuperäistä Ringua katsottaessa - niin uskaltaako sitä katsoa, koska viikon kuluttua videonauhan katsomisesta puhelin soi ja sinä kuolet... - huomaa sen tehon, kuinka pelottavaa, outoa. Toisaalta Ringussa käytetään kahta elementtiä jotka ovat suoraan Hammer yhtiön ensimmäisestä ja mahtavimmasta Dracula-filmatisoinnista vuodelta 1958 peräisin. Mutta en paljasta niitä tässä. Paljoa.

 

 

Kauna ( Grudge, 2003 ) esittelee ei niin kovin vesitettyä japanilaista kauhutarinaa.. Nainen on suihkussa, ja pesee hiuksiaan, ja tuntee päänahkansa sisältä kurkottavan kuolleen käden koskettavan omiansa… Toisaalta asunnon esittelijä ihmettelee miksi kauppaamassaan asunnossa, sen kylpyhuoneessa on amme täynnä sameaa vettä. Hän vetää ketjusta, mutta tulppa on irti. Hän epäröi, mutta kurottaa ammeen pohjalle….

 

 

 

 

 

 

 

Sivulatauksia: 1311

Kauhu nousee kaivosta, pimeys hiipii huoneeseen tv-ruudusta... Huvittavaa kyllä, omistan Ringu-filmit nimenomaan videokasetteina...

©2017 Jemina Staalo: Veden vuosi näyttely - suntuubi.com